Voisin otsikoida tämän myös Väärän opin viettelemäksi tulemisen vaara. Lue ilmestyskirjasta 2:18-29 ja näet, että Kristus itse varoitti seurakuntaa Iisebelin opista. Sinä suvaitset tuota naista, Iisebeliä, joka sanoo itseään profeetaksi ja opettaa ja eksyttää minun palvelijoitani harjoittamaan haureutta ja syömään epäjumalille uhrattua (Ilm. 2:20). Tässä kohdassa oleva kreikankielinen sana Iisebel (Iezabel) on synonyymi väärälle opettajalle. Hän edustaa selvästi vääriä oppeja. Jeesus tekee sen selväksi jatkamalla, ...kaikille, joilla ei ole tätä oppia... (Ilm. 2:24).

Täällä on joukko Jumalan kansaa, täynnä hyviä tekoja ja siveyttä, joilla on uskon ja kärsivällisyyden muoto. Mutta Jeesuksen silmät ilmestyvät heidän keskuuteensa, palaen tulisilla liekeillä. Kaiken sen rinnalla, mikä on hyvää ja hyväksyttävää, tapahtuu jotain todella vaarallista, jotain niin houkuttelevaa, että Kristus varoittaa, että Hän tuomitsee ja tekee heistä esimerkin kaikille seurakunnille. Eräät tuon seurakunnan jäsenet myivät itsensä saatanalle. Heidän hyviä tekojaan, siveyttään, palvelutyötään, uskoaan ja kärsivällisyyttään varjosti väärän opin viettelys. He olivat väärän opetuksen lumoamia; opetuksen, joka tuli todellisen Sanan valepuvussa, mutta olikin oikeasti pahaa.

---

Jumalan palvelijoiden viettelys

---

Kristus sanoi, että minun palvelijoitani vietellään. Jumalan työntekijät. Me olemme tulleet juuri tähän todella vaaralliseen tilaan, josta Kristus varoitti. Iisebelin opin houkuttelevan lumouksen alla on suuria joukkoja paimenia, opettajia ja evankelistoja. Sen seurauksena nämä lumotut opettajat tuottavat viettelyksen lapsia. He opettavat haureutta ja epäjumalille uhratun syömistä tämä on hengellistä haureutta. Kun synti hyväksytään, syödään riivaajien oppeja!

Tahdon sanoa selvästi, että on vaarallista istua kuuntelemassa väärää opetusta. Väärä oppi voi kirota sinua paljon nopeammin kuin kaikki lihan himot ja synnit. Väärät saarnaajat ja opettajat lähettävät enemmän ihmisiä helvettiin, kuin kaikki huumekauppiaat, sutenöörit ja huorat yhteensä! Tämä ei ole liioittelua. Suuret joukot sokeita, harhaanjohdettuja kristittyjä laulaa ja ylistää Herraa seurakunnissa väärän opin orjuuttamina. Tuhannet istuvat kuuntelemassa opettajia, jotka vuodattavat riivaajien oppeja ja he tulevat kokouksista sanoen, Eikö ollutkin ihmeellistä?

Kristus ei ota tätä asiaa kevyesti. Hänen silmänsä lävistävät jälleen seurakuntaa, ja Hän on tullut varoittamaan, paljastamaan ja pelastamaan Hänen kansansa ja Hänen palvelijansa tästä kauheasta viettelyksestä. Meidän on oltava vakavissamme tämän asian suhteen. On merkittävää, mihin seurakuntaan menet. On vakava tärkeää, ketä kuuntelet. Se opetus, joka saa sydämesi, on vakava asia.

Jumalan ihmiset myyvät itseään saatanalle joka puolella antautumalla väärien opettajien ja väärien oppien edustajien käsiin. Saatanalle itsensä myymiseen liitetään helposti näkyjä loppuunkuluneista narkomaaneista, alkoholisteista, AIDSia sairastavista huorista ja Jumalaa vihaavista ateisteista. Mutta ei. Tätä tapahtuu seurakunnassa, herätys- ja ylistyskokouksissa ja suurissa opetusseminaareissa.

Lumotun kristityn merkki on se, että hän on antanut vietellä itsensä etsiessään jotain uutta, erilaista ja vierasta opetusta. Raamattu varoittaa, Älkää antako monenlaisten ja vieraiden oppien itseänne vietellä (Hebr. 13:9). Älkää ajelehtiko sinne tänne, paikasta paikkaan. Ja tämä ei tarkoita niitä harvinaisia kertoja, kun kypsä uskova menee kuuntelemaan, kun todellinen Jumalan mies saarnaa Kristusta ja parannuksen tekoa. Tämä tarkoittaa sitä, kun juostaan paikasta paikkaan, seminaarista kokoukseen, seurakunnasta seurakuntaan, parantamiskokouksesta ihmekokoukseen, ilman juuria. Korvat ovat aina kuulemassa jotain uutta, jotain ennenkuulumatonta, jotain ihmeellistä, jotain, mikä miellyttää heidän lihaansa. Heitä tulee Times Squaren seurakuntaankin tyhjäntoimittajia, ketunhäntä kainalossa, seuraten opintuulia. Tällaiset eivät tule takaisin, koska me kieltäydymme raapimasta kutittavaa korvaa. He haluavat vain silittelyä, eivät nuhtelua. Niin he juoksevat takaisin opettajiensa luokse mielistelijöiden, onnellisten, positiivisesti ajattelevien luokse. He muistuttavat niitä ateenalaisia, joilla ei kenelläkään ollut aikaa muuhun kuin uutta puhumaan ja uutta kuulemaan (Apt. 17:21). Paavali varoitti Timoteusta, He eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia (2Tim. 4:3).

---

Kristuksen oppi

---

Kypsän uskovan tunnistaa siitä, että hän kieltäytyy olemasta sellainen, joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa (Ef. 4:14). Sellaisten uskovien mielipiteitä ei mikään opettaja voi muuttaa. Heidän ei tarvitse juosta joka paikassa, koska he kasvavat Kristuksessa. He juhlivat vihreillä laitumilla. He ovat ympärileikanneet korvansa, ja he mittaavat jokaisen opettajan ja jokaisen opin, kuinka paljon se mukautuu Kristuksen pyhyyteen. He osaavat erottaa jokaisen opetuksen, joka on väärää, ja he kieltäytyvät kaikesta vieraasta ja uudesta opetuksesta. He ovat oppineet tuntemaan Kristusta. Heitä ei sido musiikki, ystävät, henkilökohtaiset asiat tai ihmeet, vaan väärentämättömän Sanan nälkä.

On vain kaksi oppia. Kristuksen oppi ja Iisebelin oppi. Paavali sanoi, ...että he Jumalan, meidän vapahtajamme, opin kaikessa kaunistaisivat (Tiit. 2:10). Mikä on Kristuksen oppi? Jumalan armo opettaa meille, että se on jumalattomuuden ja maailmallisten himojen kieltämistä, että meidän tulee elää maltillisesti, vanhurskaasti ja jumalallisesti tässä nykyisessä maailmassa (Tiit. 2:11,12). Kristuksen oppi mukauttaa sinua Kristuksen kuvaan. Se paljastaa jokaisen salatun synnin ja jokaisen pahan kaipuun.

Nuhteleeko opettajasi voimallisesti, puhuen ja vakavasti kehottaen sinua hylkäämään synnin ja kaikki epäjumalat, niin kuin häntä opastetaan Paavalin kirjeessä Tiitukselle, toisessa luvussa? Opitko vihaamaan kiivaasti syntiä? Vai lähdetkö seurakunnasta, tuntematta syyllisyyttä syvällä sisälläsi? Voitko kulkea kiinnittyneenä synteihin? Kristuksen opin sanoma on, puhdistautukaamme kaikesta lihan ja hengen saastutuksesta, saattaen pyhityksemme täydelliseksi Jumalan pelossa (2Kor. 7:1).

Niin monet kirjoittavat meille sanoen, Paimenemme sanoo jatkuvasti: En ole täällä saarnaamassa syntiä vastaan, olen täällä korottamassa Jeesusta. Tai, Ei yhtään tuomion saarnaa tästä saarnatuolista minä olen täällä poistamassa kansani pelkoa ja masennusta. Jopa helluntaisaarnaajissa on kaksi ääripäätä. Toiset huutavat kovaa, lainmukaista evankeliumia ilman rakkautta, tekojen evankeliumia, kun taas toiset saarnaavat syntiä vastaan kuin pelkurit, peruuttaen puheensa samassa saarnassa. Väärää rakkautta ja krokotiilin kyyneleitä.

Kristuksen oppi on jumalallisuuden ja pyhyyden oppi. Jos joku muuta oppia opettaa eikä pitäydy meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen terveisiin sanoihin eikä siihen oppiin, joka on jumalisuuden mukainen, niin hän on paisunut eikä ymmärrä mitään, vaan on riitakysymyksien ja sanakiistojen kipeä, joista syntyy kateutta, riitaa, herjauksia, pahoja epäluuloja (1Tim. 6:3-4). Jotkut kertovat meille, Opettajani puhuu pyhyydestä. Mutta minun tarkoitukseni ei ole se, että pelkästään käytän sanoja pyhä tai jumalallinen. Minä tarkoitan saarnata niitä kaikella voimalla. Kristuksen opin saarnaaminen siunaa, vahvistaa ja rohkaisee teitä, mutta se myös syyllistää niin syvälle, että et voi kuunnella sitä ja samalla pitää kiinni salaisesta himosta.

---

Iisebelin oppi

---

Tarkastelkaamme tätä riivaajien oppia, niin näemme, oletko vaarassa myydä itsesi saatanalle. Iisebelin opilla on kolme tunnusomaista merkkiä. Nämä kaikki löytyivät Vanhan testamentin Iisebelistä. Jeesus teki hänen nimestään väärän opin synonyymin. Se on oppi, jossa opetetaan, että joku paha voi olla hyvää, ja että saastainen voi olla puhdas.

Heprean kielellä Iisebel tarkoittaa siveä, hyveellinen, ilman epäjumalanpalvontaa. Kuvittele. Kaikista jumalattomin, kaikista eniten epäjumalia palvova, juonia punova, vihaa täynnä oleva nainen Raamatussa onkin hyveellinen ja synnitön. Jotain todella pahaa on nimetty hyväksi. Mutta ironisesti, se on siveä? kysymysmerkillä. Kuinka? Milloin? Missä? Kuinka hänestä tuli siveä? Milloin? Missä?

Ja katsokaamme Ahabia. Ahab, Omrin poika, teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, enemmän kuin kaikki hänen edeltäjänsä. Ei ollut siinä kylliksi, että hän vaelsi Jerobeamin, Nebatin pojan, synneissä, vaan hän otti myös vaimokseen Iisebelin, siidonilaisten kuninkaan Etbaalin tyttären, ja rupesi palvelemaan Baalia ja kumartamaan sitä (1Kun. 16:30-31). Ahab tarkoittaa isänsä kaltaista tai isänsä luonteen leimaama. Iisebel edustaa väärää oppia ja Ahab on sen uhri. Raamattu kertoo, että siinä ei ollut tarpeeksi, että Ahabin sydän tapui syntiin, epäjumalanpalvontaan ja kompromisseihin. Hän tuo elämäänsä sellaisen saatanallisen vaikuttimen, joka vahvistaa häntä hänen synnissään. Totisesti ei ole ollut ketään, joka olisi niin myynyt itsensä tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, kuin Ahab, kun hänen vaimonsa Iisebel vietteli häntä (1Kun. 21:25).

Sanoma on se, että sellaisilla kristityillä, jotka salaavat syntejään ja himojaan, on taipumus syleillä ja liittoutua sellaisen väärän opin kanssa, joka ainoastaan yllyttää ja vahvistaa heitä heidän synneissään. Kaikkein viimeiseksi Ahab tarvitsi Iisebeliä. Kuinka vaarallista! Hän toi esiin sen, mikä oli pahinta hänessä, suurensi sen ja tuhosi hänet. Niin on myös väärän opin kanssa. Jos sinussa on yhtään syntiä, himoa tai maailmallisuutta, kaikkein viimeiseksi sinä tarvitset oppia, joka tuo esiin huonoutesi. Kun Daavid teki syntiä Batseban kanssa, ei hän tarvinnut väärää profeettaa, joka olisi tullut kertomaan lempeää sanomaa siitä, kuinka paljon Jumala häntä rakasti. Hän tarvitsi suoraviivaista profeetta Naatania, joka osoitti sormella ja sanoi, Sinä olet se mies. Ne, jotka saarnaavat Kristuksen oppia, osoittavat kansalle, mitä eroa on pahalla ja hyvällä. Heidän huulillaan nämä käsitteet eivät sekoitu toisiinsa. Ja opettakoot he minun kansalleni erotuksen pyhän ja epäpyhän välillä sekä tehkööt heille tiettäväksi, mikä on saastaista, mikä puhdasta (Hesekiel 44:23). Hesekiel arvostelee ankarasti näitä vääriä profeettoja, jotka koristelevat itseään julistamalla sanomaa, joka puolustelee syntiä. Profeettain salaliitto sen keskellä on niinkuin ärjyvä, saalista raateleva leijona: he syövät sieluja, ottavat aarteet ja kalleudet ja lisäävät sen keskuudessa sen leskien lukua. Sen papit tekevät väkivaltaa minun lailleni ja häpäisevät sitä, mikä on minulle pyhitetty, eivät tee erotusta pyhän ja epäpyhän välillä, eivät tee tiettäväksi, mikä on saastaista, mikä puhdasta... niin että minä tulen häväistyksi heidän keskellänsä... Sen profeetat.. ennustelevat heille valheita sanoen: 'Näin sanoo Herra, Herra', vaikka Herra ei ole puhunut (Hesekiel 22:25-28).

Tuloksena meillä on kokonainen sukupolvi hengellisiä lapsia, jotka eivät osaa edes tunnistaa pahaa, nähdessään sitä. Väärät profeetat ovat pettäneet heidät. He kutsuvat sitä hyväksi, kun vaaleanpunahiuksiset rokkarit sadomasokisteiksi pukeutuneina saapastelevat ja elehtivät seksuaalisesti saarnatuolissa, ja heille kerrotaan, että avioliiton ulkopuolinen seksi on hyvää, niin kauan kuin rakastat ja niin kauan kuin todella kunnioitat toista. Saarnaajista ja opettajista on tullut kansakunnan suurimpia synnin puolustajia.

---

Iisebelin oppi tukee
ja kannattaa petollisuutta

---

Ahab tuli kotiinsa pahastuneena ja alakuloisena vastauksesta, jonka jisreeliläinen Naabot oli hänelle antanut, kun tämä oli sanonut: "En minä anna sinulle isieni perintöosaa." Ja hän pani maata vuoteellensa, käänsi kasvonsa pois eikä syönyt mitään. Niin hänen vaimonsa Iisebel tuli hänen luokseen ja puhui hänelle: "Miksi olet niin pahoilla mielin ja miksi et syö mitään?" Ahab vastasi hänelle: "Siksi, että puhuttelin jisreeliläistä Naabotia ja sanoin hänelle: 'Anna minulle viinitarhasi rahasta, tahi jos haluat, annan minä sinulle toisen viinitarhan sen sijaan', mutta hän vastasi: 'En minä anna sinulle viinitarhaani'." Niin hänen vaimonsa Iisebel sanoi hänelle: "Sinäkö olet käyttävinäsi kuninkaanvaltaa Israelissa? Nouse ja syö, ja olkoon sydämesi iloinen; minä kyllä toimitan sinulle jisreeliläisen Naabotin viinitarhan" (1Kun. 21:1-7).

Kuuntele Iisebelin oppia; Sinä olet kuningas. Numero yksi. Sinulla on oikeus. Älköön mikään estäkö sinua saamasta sitä, mitä tahdot. Hän sanoi Ahabille, Ole iloinen! Ole onnellinen! Iloitse! Minä hankin sen sinulle. Tämä on menestysteologia pähkinänkuoressa. Älä odottele. Älä tunne surua, äläkä tunne itseäsi tuomituksi halujesi tähden. Minä järjestän sen sinulle. Kuten ne petolliset tavat, joita Iisebel käytti, nämä opit vääntävät kieroon ja käyttävät väärin Raamattua.

Nykyajan seurakunnassa suurin petos on tapa käyttää Jumalan Sanaa lyömään hyväksynnän leimaa petollisuuteen. Ulkoisesti Iisebelin oppi toimii (katso 1Kun. 21:14-16). Ahab sai mitä halusi. Hän sai haltuunsa hänen omaisuutensa, koska kun ihminen kivitettiin maanpetoksesta kuningasta vastaan, kaikki hänen omaisuutensa siirtyivät kuninkaalle. Ei ole ollut epäilystäkään, etteikö tämä menestysteologia toimisi. Ahabin tavoin nautitaan omaisuuksista.

Mutta Ahab ei voinutkaan nauttia siitä, erään hankalan Jumalan profeetan ansiosta. Tisbeläiselle Elialle tuli tämä Herran sana: "Nouse ja mene tapaamaan Ahabia... Katso, hän on Naabotin viinitarhassa, jota hän on mennyt ottamaan haltuunsa. Ja puhu hänelle ja sano: 'Näin sanoo Herra: Oletko sinä sekä tappanut että anastanut perinnön? ...Siinä paikassa, missä koirat nuoleskelivat Naabotin veren, tulevat koirat nuoleskelemaan sinunkin veresi.'" Ahab sanoi Elialle: "Joko löysit minut, sinä vihamieheni?" Hän vastasi: "Jo löysin. Koska sinä olet myynyt itsesi tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä... (1Kun. 21:17-20).

Kuvittele Ahab kävelemässä uudessa viinitarhassaan, sanoen, Eikö elämä olekin suloista? Aah, Iisebel.. En ehkä ole samaa mieltä kaikista hänen käyttämistä keinoistaan, mutta ainakin hän saa jotain aikaan. Mutta hänen jokaista askeltaan tarkkailee profeetta Elia. Ahab kääntyy kantapäillään järkyttyneenä. Hän tietää, mitä on tulossa. Joko löysit minut, sinä vihamieheni?

Niin on myös tänä päivänä. Jumala on lähettänyt profeettoja ympäri maata, huutamaan ääneen, vastustamaan Iisebelin maallisen omaisuuden oppia, tekemään kristityille niin epämukavaksi sen, että he nauttivat leikkikaluistaan ja saavutuksistaan. He ovat myyneet itsensä. He eivät näe sitä itse, mutta kaiken tämän takana on synti. Joka kerta, kun huudan menestysteologiaa vastaan, tunnen ylläni Elian hengen ja voiman. Te tulette kuulemaan enemmän ja enemmän tämän Iisebelin opin paljastusta. Kaikkialla kuullaan kovaa ja selvästi profeetallisten äänten huutavan, Syntiä. Hankit omaisuutta myymällä itsesi synnille.

---

Iisebel vihaa Jumalan profeettoja
ja jumalallisia profetioita

---

Kun Ahab kertoi Iisebelille kaiken, mitä Elia oli tehnyt ja kuinka hän oli tappanut miekalla kaikki profeetat, lähetti Iisebel sanansaattajan Elian luo ja käski sanoa: Jumalat rangaiskoot minua nyt ja vasta, jollen minä huomenna tähän aikaan tee sinulle samaa, mikä jokaiselle näistä on tehty (1Kun. 19:1-2).

Iisebelin opin kahlitsemat kristityt eivät välitä millään tavalla Jumalan pyhistä profeetoista. He istuvat kylmästi, kuten Iisebel, liikkumatta, kuten Ahab kertoessaan Karmelin vuorella tapahtuneen yliluonnollisen käskyvallan osoituksen yksityiskohtia. Kuuntele Ahabia, Mutta Iisebel, ehkä meidän olisi kuunneltava. Minä näin omilla silmilläni. Meidän profeettamme tanssivat ja huusivat tuntikausia, mutta voimaa ei ollut. Elia puhui ainoastaan Jumalan sanan ja tuli lankesi. Kansa oli kaikkialla kasvoillaan ja katui. He ovat kääntyneet pois patsaiden palvonnasta. Jumala lähetti pyhyyden herätyksen. Mutta Iisebeliin tämä ei tehnyt vaikutusta. Kaikki, mitä tämä sai aikaan, oli se, että hän päätti toteuttaa aikomuksensa.

Niin on myös nyt. Iisebelin opin opettajat ja ne, jotka ovat kuin Ahab, ja jotka ovat sen uhreja, he eivät ole avoimia Pyhän Hengen syyllistävälle voimalle, eivätkä katumuksen ja pyhyyden sanomalle. He kuulevat sen, ja menevät sitten opeissaan omaa tietään vielä päättäväisemmin, kuin koskaan aikaisemmin. Heillä ei ole Jumalan pelkoa.

Varmin merkki väärästä opettajasta ja Iisebelin opista on se, että hylätään profeetalliset varoitukset ja kieltäydytään kuulemasta tuomiosta. Sellaisia kutsutaan synkiksi ja tuomituiksi. Niille nauretaan, niitä pilkataan ja pidetään naurettavina. Mitään negatiivisia varoituksia ei kunnioiteta. Jeremia sanoo sellaisten paimenten olevan sokeita ja kuuroja. Herra sanoi, He eivät kuulleet, eivät korvaansa kallistaneet, vaan vaelsivat oman neuvonsa mukaan, pahan sydämensä paatumuksessa, ja käänsivät minulle selkänsä eivätkä kasvojansa (Jer. 7:24-28).

Ne, jotka opettavat Iisebelin oppia, väittävät olevansa profeettoja. Mutta on koe, jolla voidaan testata oikeat ja väärät profeetat. Iisebelin profeetat profetoivat ainoastaan hyvää, vain rauhaa ja menestystä. Jerusalemin profeetoissa minä olen nähnyt kauhistuksia: aviorikosta ja valheessa vaeltamista; he vahvistavat pahantekijäin käsiä, niin ettei kukaan käänny pois pahuudestansa. He ovat minun edessäni kaikki kuin Sodoma, ja kaupungin asukkaat kuin Gomorra. Sentähden, näin sanoo Herra Sebaot profeetoista: Katso, minä syötän heille koiruohoa ja juotan heille myrkkyvettä; sillä Jerusalemin profeetoista on jumalattomuus levinnyt koko maahan. Näin sanoo Herra Sebaot: Älkää kuulko profeettain sanoja, noiden, jotka teille ennustavat täyttäen teidät tyhjillä toiveilla: oman sydämensä näkyjä he puhuvat, mutta eivät sitä, mikä tulee Herran suusta. He hokevat minun halveksijoilleni: 'Herra on sen sanonut: Teillä on oleva rauha!' Ja kaikille, jotka vaeltavat sydämensä paatumuksessa, he sanovat: Ei teitä kohtaa onnettomuus (Jeremia 23:14-17). He eivät käännytä ihmisiä pois pahuudestaan. He puhuvat unelmista ja toimivat tyhmästi saarnatuolissa. He ovat leikinlaskijoita.

---

Ahabin liitto maailman kanssa

---

Ahab katui Elian saarnatessa. Elian sanoma teki häneen syvän vaikutuksen. Hän repi vaattensa ja kulki jonkin aikaa nöyränä. Jumala kutsui sitä katumukseksi, Oletko nähnyt, kuinka Ahab on nöyrtynyt minun edessäni? (1Kun. 21:29). Tuosta päivästä lähtien hän saattoi katsoa takaisin ja sanoa, Katumus? Kyllä. Tuon Jumalan suuren profeetan, Elian, saarnasta, puutarhassani Jisreelissä... Hänelle se oli kertakokemus, ei päivittäistä elämää. Se ei kestänyt kauaa. Ongelma oli se, että hän teki liiton maailman kanssa. Hän ei vastustanut syntiä. Hänestä oli tullut maailman veli ja ystävä. Veli tarkoittaa tässä samanmielisyys, minun kaltaiseni, joku, jota kunnioitan. Hän oli liitossa sen kanssa, minkä Jumala oli kironnut. Ja niin myös tänä päivänä, on olemassa pintapuolista, kuitenkin todellista katumusta. Mutta tulet palaamaan takaisin, ellet riko liittoasi maailman kanssa!

Ahab väitti rakastavansa totuutta, mutta syvällä sisällään hän vihasi nuhtelua. Ahab ja Joosafat olivat menossa sotaan syyrialaisten kanssa. Neljäsataa väärää profeettaa saarnasi menestystä: Mene, ja menestyt! Voit tehdä sen! Niin seisoo yksi ainoa, yksinäinen profeettaa neljääsataa väärää profeettaa vastaan. Kuuntele, kuinka Ahab vaatii totuutta: Miika vastasi: Niin totta kuin Herra elää, sen minä puhun, minkä Herra minulle sanoo. Kun hän tuli kuninkaan eteen, sanoi kuningas hänelle: Miika, onko meidän lähdettävä sotaan Gileadin Raamotiin vai oltava lähtemättä? Hän vastasi hänelle: Lähde, niin saat voiton; Herra antaa sen kuninkaan käsiin. Mutta kuningas sanoi hänelle: Kuinka monta kertaa minun on vannotettava sinua, ettet puhu minulle muuta kuin totuutta Herran nimessä? (1Kun. 22:14-16). Kuitenkaan sydämessään hän ei halunnut kuulla sitä. Hän vihasi sitä. Niin hän vangitsi tuon profeetan.

Paimenet, opettajat ja ne, jotka ovat seurakunnassa tänä päivänä, kaikki sanovat, Me tahdomme ainoastaan totuutta. Saarnaa sitä niin kuin se on. Anna mennä. Antaa tulla. Sillä ei ole merkitystä, kuinka paljon se sattuu. Mutta heidän sydämessään kiehuu, Liian synkkää. Liian rankkaa. En siedä tätä enää yhtään.

Ahab oli sokea sille kamalalle tosiasialle, että valehtelevat henget opastivat häntä. Tämä valehteleva henki ei ollut Jumalasta, mutta Jumalan hallinnassa. Pahojen, valehtelevien henkien on mentävä ja tultava Hänen käskystään. Ne eivät ole Jumalasta, mutta ne ovat Jumalan lähettämiä. Herra on pannut valheen hengen kaikkien näiden sinun profeettaisi suuhun (1Kun. 22:22-23).

Tämä valehteleva henki laittoi Sidkian, väärän profeetan, kehumaan, että Jumalan Henki oli hänen yllään. Valehteleva henki hänessä pystyi vilpittömästi julistamaan, Herra lähetti minut. Valehtelevat henget ovat hyvin viekoittelevia Saat viekoitella (1Kun. 22:22). Ahab oli nyt täysin viekoiteltu, että hän kuuli Jumalan äänen ja tulisi voittajana takaisin.

Iisebelin opin kahlitsemat kristityt ovat sataprosenttisen varmoja siitä, että he ovat oikeassa. He eivät näe petosta. Ei Ahab ajatellut, Miika on oikeassa, hänellä on Jumalan mieli. Nuo neljäsataa ovat väärässä, ei heillä ole sanaa Jumalalta. Ei. Hän lähti täysin vakuuttuneena täysin huijattuna täysin vieteltynä. Hän oli vakuuttunut, että Miika oli väärässä ja ne neljäsataa olivat oikeassa.

---

Miksi jotkut kristityt lankeavat
sellaiseen huijaukseen?

---

Mutta katso, te luotatte valheen sanoihin, joista ei ole hyötyä. Miten on? Te varastatte, tapatte, rikotte avion, vannotte väärin, poltatte uhreja Baalille ja seuraatte vieraita jumalia, joita te ette tunne. Ja te tulette ja astutte minun eteeni tähän huoneeseen, joka on otettu minun nimiini, ja sanotte: 'Me kyllä pelastumme' - tehdäksenne yhä kaikkia näitä kauhistuksia! (Jeremia 7:8-10). Tässä on vastaus. Jostain synnistä pidetään tiukasti kiinni, sydämessä on joku salainen epäjumala. Syntiä oikeutetaan. Kuljetaan maailman kanssa. Veljeillään maailman kanssa. Sitten tullaan Jumalan huoneeseen kehumaan, Minua ei tuomita. Tämä on avoin kutsu valehteleville hengille!

---
Julkaisulupa World Challenge 'eltä, P.O. Box 260, Lindale, TX 75771, USA.