Click here to go to World Challenge Pulpit Series multilingual site

Jumalan kosketus
(The Touch of God)


Tekstitiedosto + Suomenkielinen valikko + Kotisivu + Tilaa + Tekijäoikeudet

David Wilkerson
Elokuu 5, 1991
__________

Nuoruuteni herätyksen päivinä käytettiin erästä sanontaa kuvaamaan tiettyjä kristittyjä: Hänen yllään on Jumalan kosketus tai Jumala on todella koskettanut häntä.

Nämä pyhät tunnistettiin helposti, koska he olivat epätavallisia jopa niiden keskuudessa, jotka seurasivat Herraa. He olivat palavia, kokonaan antautuneita Jumalalle, irrottautuneita maailman asioista. He olivat Jumalan hallitsemia, särkyneillä sydämillä, eksyneiden sielujen puolesta surijoita. Ja heistä tiedettiin tämä: Heidän elämässään oli Jumalan kosketus. Tuohon aikaan oli tilaisuuksia, joita kutsuttiin telttakokouksiksi. Kaikki odottivat innolla telttakokouksia kolme viikkoa teltoissa ja suuressa, vanhassa puuvajassa.

Jumalanpalveluksia pidettiin aamulla, iltapäivällä ja illalla. Tavallisesti aamulla saarnasi joku tuntematon saarnaaja ja iltapäivällä joku paremmin tunnettu. Illalla kuulimme tunnetuinta evankelistaa. Kansa tuli laumoittain iltakokouksiin kuulemaan tätä suosittua puhujaa.

Lähes aina tämä mies oli taitava puhuja kokenut, älykäs, palava, koulutettu ja kansan keskuudessa hyväksytty. Kokouksen jälkeen kansa parveili ruokalarakennuksen ympärillä onnittelemassa häntä ja kertomassa hänelle, kuinka voimallinen hänen saarnansa oli.

Mutta kahden tai kolmen päivän kuluttua kaikki keskittyi aamukokouksiin. Näytti siltä, että joku pienen seurakunnan nuori, tuntematon paimen oli sekoittanut asiat ja tuli oli laskeutumassa! Kansa ei kyennyt lopettamaan kokousta. Sen sijaan he juoksivat alttarialueelle langeten katumaan syytöksen painostaessa.

Lopulta tilanne meni niin mielenkiintoiseksi, että jopa pääpuhujan oli tultava katsomaan, mistä oli kyse. Mutta yleensä puhuja ei tehnyt häneen vaikutusta. Tuo nuori mies oli usein kouluttamaton, hän lausui sanat väärin eikä puhunut mitään erityisen syvällistä.

Mutta kaikki muut, jotka kuulivat häntä, tiesivät, että hän oli erilainen. Hänessä oli jotain, mikä oli koskettanut heitä ja tuo kuuluisa evankelista ihmetteli, Mitä tässä nuorukaisessa on? Hänen elämässään oli Jumalan kosketus!

Hän oli viettänyt päiviä yksin, Jumalan kanssa. Hän puhui voimalla. Hän avasi Jeesuksen sydäntä Raamatun kautta. Hänen sanansa olivat kuin palavia hiiliä. Kukaan ei taputtanut häntä selkään hänen sanomansa tähden eikä kukaan halunnut keskustella hänen kanssaan. Se johtui siitä, että he eivät oikeasti nähneet tuon miehen puhuvan. Sen sijaan kokouksista lähdettiin sanoen, Tulkaa kuulemaan miestä, jolla on Jumalan kosketus.

Saarnaajat ja evankelistat eivät olleet ainoat, joita näin Jumalan kosketuksella merkittyinä. Oli myös lakimiehiä, tavallisia maanviljelijöitä, kotiäitejä, isoisiä ja äitejä. Isoisään, jolla oli Jumalan kosketus, viitattiin tavallisesti sanalla isä. Muistan ainakin sellaiset nimet kuin isä Dodge, isä Myers ja isä Smith.

Nämä olivat ihmisiä, joiden elämät oli annettu Jumalalle, ja heillä oli aina sana taivaasta. He olivat saarnaajien rohkaisijoita ja usein he tiesivät enemmän kuin saarnaaja. Tiedettiin, että he olivat sulkeutuneet sisään Herran kanssa, ja että Hän oli asettanut kätensä heidän ylle.

Isoäitejä kutsuttin äideiksi äiti Greenaway, äiti Baily. Nämä olivat rukoustaistelijoita, esirukoilijoita, ja he rakastivat eksyneitä sieluja! Yleensä he tulivat seurakuntaan rukoillen, esimerkiksi sairaalan ja kotien puolesta. He rukoilivat kaiken puolesta. Ja nuoremmat naiset etsivät heiltä hengellistä opastusta koska Jumala oli koskettanut myös heitä.


Profeetta Daniel oli
Jumalan koskettama mies


Usein, kun opiskelemme Danielin kaltaisten ihmisten elämää, me vaivumme epätoivoon. Me ajattelemme, Ei ole ihmekään, että hänellä oli Jumalan kosketus. Hän oli harjaantunut, rohkea ja erityisen lahjakas. Ei hän ollut tavallinen uskova, niin kuin minä. Kuinka hänen elämänsä voi olla minulle esimerkkinä?

Mutta Raamattu sanoo, että kaikki Vanhan testamentin henkilöt olivat samanlaisten himojen vaikutuksen alaisina kuin mekin olemme. He olivat kaikki ihmisiä ja heissä näkyi inhimillisen tilan moraalisia heikkouksia. Ei, Daniel ei ole mielikuvitushahmo eikä Danielin kirja ole satua polttouuneista ja leijonista. Tämä mies on meille esimerkkinä. Hänen kertomuksensa tarkoitus on opettaa meille, kuinka koskettaa Jumalaa ja tulla Hänen koskettamakseen.

Daniel edustaa Jumalan pyhää jäännöstä pahassa ajassa. Ja hänen vankeutensa Babylonissa vastaa meidän tämänhetkistä kamppailuamme täällä nykyajan Babylonissa. Daniel näyttää meille tämän päivän ihmisille, kuinka pysyä kestävänä Jumalan etsimisessä siihen saakka, kunnes Hänen kätensä on meidänkin yllämme.

Minulle Danielin kirja kertoo ainakin kolme asiaa:

  • Jos Daniel voi pysyä oikeassa suhteessa Jumalaan luopumuksen ja epäjumalien palvonnan aikana, se on mahdollista myös meille tänä päivänä, vaikka ajat tulisivat kuinka pahoiksi tahansa.
  • Jos Daniel ei ainoastaan säilyttänyt uskoaan, vaan tuli myös niin Herran valtaamaksi, että Hän tulee alas ja koskettaa häntä, se on mahdollista myös meille tänä päivänä.
  • - Sama Jumala, joka kosketti Danielia, voi koskettaa meitäkin jos haluamme maksaa saman hinnan, jonka Danielkin maksoi.

Kysymykseni sinulle on, Tahdotko tuntea erityisen, Jumalan ihmeellisen kosketuksen? Jos tahdot ainoastaan olla pelastettu omistautumalla päivittäin ja tekemällä sitä, mikä on oikein tämä sanoma ei ole sinua varten.

Mutta jos sinulla on suurempi Jumalan nälkä, jos tahdot Hänen ottavan elämäsi haltuunsa joudut maksamaan siitä! Ajattele Danielin maksamaa hintaa:


Daniel käänsi kasvonsa
etsimään Herraa kaikella
voimallaan ja tahdollaan


Me tiedämme jo valmiiksi, että Daniel oli rukoileva mies. Raamattu sanoo, että hän rukoili aamulla, päivällä ja illalla: ...meni hän taloonsa, jonka yläsalin ikkunat olivat avatut Jerusalemiin päin. Ja hän lankesi kolmena hetkenä päivässä polvillensa, rukoili ja kiitti Jumalaansa, aivan niinkuin hän ennenkin oli tehnyt (Daniel 6:10).

Vaikka Daniel tiesi, että se saattaa maksaa hänen elämänsä, kun toiset kuuntelivat, valmiina ilmiantamaan hänet hän rukoili silti. Silloin nuo miehet riensivät kiiruusti sinne ja tapasivat Danielin rukoilemasta ja avuksi huutamasta Jumalaansa (6:11). Daniel oli niin uskollinen omistautumisessaan Jumalalle, että jopa kuningas sanoi hänestä, Sinun Jumalasi, jota sinä lakkaamatta palvelet, pelastakoon sinut (6:16).

Danielin rukouselämä oli muuttanut hänet suuren uskon mieheksi. Kun hänet laitettiin leijonien luolaan, hän ei lausunut sanaakaan. Mutta hänen uskonsa Jumalaan sulki leijonien suut ja teki niistä hänelle tyynyjä, joissa voisi nukkua! Kun hän tuli ulos, kuningas yhdisti Danielin vapautuksen hänen uskoonsa: Ei hänessä havaittu mitään vammaa; sillä hän oli turvannut Jumalaansa (6:23, engl. käänn. ..sillä hän uskoi Jumalaansa)

Danielin elämä oli todella siunattua. Hän vaelsi Jumalan pelossa, ja Jumala puhui hänelle ilmestyksessä suurista tulevaisuuden salaisuuksista. Hän vaelsi pyhyydessä, erottautuneena Jumalalle, eikä hänen ympärillään ollut luopumus ja pahuus koskenut häneen. Hänellä oli sydän, joka ikävöi Jerusalemia.

Saatat sanoa Herra, anna minulle tuollainen sydän, muuta en tarvitse. Mutta ei tuokaan ollut Danielille tarpeeksi. Hän havaitsi, että on paljon, paljon enemmän. Hän olisi voinut viettää jäljellä olevat vuotensa rukoillen kolme kertaa päivässä, opiskellen Raamattua ja pysymällä Jumalan puolella, mutta sen sijaan hän sanoi, Minun sukupolveni on hädässä. Ja se vaatii enemmän, kuin tavallista, jokapäiväistä rukoilua!

Jotain tapahtui tälle rukouksen miehelle. Hän luki kopiota eräästä profetiasta, joka oli salakuljetettu Babyloniin, ja jonka oli kirjoittanut hiljattain hänen aikalaisensa nimeltään Jeremia. Ja kun Daniel luki, hän tuli kohtaan, jonka on täytynyt hypätä esiin sivulta: Näin sanoo Herra: Vasta kun ne seitsemänkymmentä Baabelin vuotta ovat täyttyneet, minä katson teidän puoleenne ja panen täytäntöön teitä kohtaan hyvän lupaukseni ja palautan teidät tähän paikkaan (Jerusalemiin) (Jeremia 29:10).

Totuus iskeytyi Danielin sydämeen: Jumalan aika on tullut; Hän on valmiina vapauttamaan ja pelastamaan meidät. Tämä on historiallinen loisteliaan vuodatuksen hetki. Mutta me emme ole valmiita! Olemme laiskoja, periksi antavia ja epäjumalia palvovia. Meillä on tämä suuri lupaus eikä kukaan ota sitä vakavasti!

Pelko tarttui Danielin sydämeen ja hän alkoi kärsiä kauheita tuskia Herran edessä. Mikään ei olisi enää niin kuin ennen hänen kohdallaan tuon jälkeen. Pian hän tuli tähän lopputulokseen: Ajat vaativat muutakin kuin tavallista omistautumista, tavallista rukoilemista tai yksinkertaisesti sen tekemistä, mikä on oikein. Se oli harvinaislaatuista, uhrautuvaa Jumalasta kiinni pitämisen aikaa. Hänen oli asetettava kaikki syrjään toistaiseksi paastottava, nöyrryttävä, asetettava sydämensä etsimään Jumalaa.

Miksi Jumala käyttää meidän rukouksiamme vaikuttamaan Hänen sydämeensä? Jos Hän on antanut meille suuria ja kallisarvoisia lupauksia, miksi emme voi vain vastaanottaa niitä uskolla? Miksi meidän täytyy itkeä, rukoilla, paastota ja surra jonkun sellaisen asian puolesta, mikä on jo valmiiksi varmistettu?

Siksi, että Jumala tahtoo meidän tuntevan Hänen taivaallisen kirkkautensa! Hän sanoo, Minä tahdon lasteni näkevän, että heidän yllään on keskiyö. Missä ovat ne nuoret miehet ja naiset, isoisät ja isoäidit, vanhemmat, jotka astuvat esiin ja sanovat: Jumala, kosketa minua aseta minut erilleen, etsimään Sinun kasvojasi?

Tästä syystä meillä ei ole herätystä. Otamme kyllä huomioon Jumalan kutsun paastoon, rukoukseen ja Hänen etsimiseensä mutta myöhemmin me peräännymme, koska emme halua maksaa tuota hintaa.

Monta kertaa Jumala sanoo Raamatussa, Minä käänsin sydämeni, mutta te ette tahtoneet... Hänellä oli jotain valmistettuna, ja hän sanoi, Tässä se on nyt, tule ja ota! Rakkaat, Hän tekee näin siksi, koska Hän tietää, että Hän voi ojentaa lupauksensa luottamuksella ainoastaan niille, jotka arvostavat niitä tarpeeksi pitääkseen niistä kiinni!

Daniel piti Jumalasta kiinni ikään kuin koko lupaus olisi riippunut hänen rukouksestaan, itse asiassa, ikään kuin koko lupausta ei olisi ollutkaan. Hänen tuskansa oli sellainen, että hän ikään kuin ei olisi kuullutkaan pian tulevasta vapautuksesta. Hän paastosi ja rukoili voimallisemmin kuin koko elinaikanaan. Hän todella rukoili vielä sen jälkeen, kun lupaus oli jo annettu. Jumala lupasi Israelille, Minä katson teidän puoleenne... ja palautan teidät tähän paikkaan... Te huudatte minua avuksenne, tulette ja rukoilette minua, ja minä kuulen teitä (Jeremia 29:10-12).

Myös Nehemia tuli epätoivoiseksi Jumalan edessä, vaikka hänelle oli luvattu täydellinen voitto jo ennen kuin hän aloitti. Tämän kuultuani minä istuin monta päivää itkien ja murehtien, ja minä paastosin ja rukoilin taivaan Jumalan edessä (Nehemia 1:4). Ei hän istunut sanomassa, Ylistys Jumalalle, lupaus on annettu! Hän itki ja murehti Jumalan edessä!

Esralla oli samat loisteliaat lupaukset ennalleen palauttamisesta ja voitosta. Kuitenkin hän oli kiinnittänyt sydämensä Herran lain tutkimiseen, seuratakseen sitä ja opettaakseen Israelissa lakia ja oikeutta (Esra 7:10). Jumala oli sanonut Esralle palauttavansa Israelin ennalleen. Mutta kun Esra näki näki Israelin synnin ja myönnytysten tekemisen kaikkialla ympärillään, ei hän sanonut, Jumala on sanonut. Luotan vain Hänen lupaukseensa ja katson sen muuttuvan todeksi.

Sen sijaan Esra sanoi, ...repäisin vaatteeni ja viittani ja ojensin käteni Herran, Jumalani, puoleen, ja minä sanoin: Jumalani, minä olen häpeissäni enkä kehtaa kohottaa kasvojani sinun puoleesi, minun Jumalani; sillä meidän rikkomuksemme ovat nousseet päämme ylitse ja meidän syyllisyytemme on kohonnut taivaaseen asti (Esra 9:5-6).

Tänä päivänäkin Jumala tarvitsee tavallisia kristittyjä valmistautumaan Hänen ylitsevuotavuuteensa, asettamaan sydämensä etsimään Herraa, niin kuin Daniel teki. Emme pidä kiinni Hänen lupaamaastaan viimeisten päivien vuodatuksesta, ellemme järjestä aikaa Jumalan etsimiselle, niin kuin kaikki riippuisi meistä. Mitään ei tapahdu, ellei Jumala herätä esirukoilijoita ja sytytä tulta heidän luihinsa!

Mutta me emme halua sulkeutua sisään Jumalan kanssa. Me emme halua menettää uniamme, emme halua paastota, me tahdomme pysyä nykyisessä tilassamme. Jumala, herätä meidät! Anna joidenkin meistä tulla niin Sinun kätesi kosketuksen nälkäiseksi, niin palaviksi ja Sinun tahtosi ja päämäräsi vaivaamaksi, että Sinä tulet ja vuodatat Henkeäsi voimallisesti!


Daniel tuskitteli yksin,
mutta ei itsekkäistä syistä.
Hänen taakkansa oli
Jumalan huoneen puolesta
ei oman itsensä puolesta!


Voit kuulla yksinäisyyden Danielin äänessä: Niinä päivinä minä, Daniel, murehdin kolmen viikon päivät. Herkullista ruokaa minä en syönyt, ei liha eikä viini tullut minun suuhuni... Ja minä, Daniel, yksin näin sen näyn, mutta miehet, jotka olivat minun kanssani, eivät näkyä nähneet; kuitenkin valtasi heidät suuri pelko, ja he pakenivat ja lymysivät. Ja minä jäin yksin (Daniel 10:2-3, 7-8)

Daniel oli tuskissaan aivan yksin. Varmasti oli muitakin, jotka olivat kohdistaneet sydämensä Jumalaan, niin kuin Daniel oli tehnyt. Mutta kuten monet, jotka sanovat, Meillä tulee olemaan suurta rukouksen ja Jumalan etsimisen aikaa yksi kerrallaan he lankesivat pois, kunnes oli enää yksi mies jäljellä Daniel.

Rakkaat, Jumala kutsuu teitä tekemään kasvonne kivikoviksi. Toiset saattavat langeta pois, mutta sinun on mentävä eteen päin ilman heitä, sillä heillä ei ole osaa näystä. Ja minä jäin yksin. Ja kun minä näin tämän suuren näyn, meni minulta kaikki voima; minun verevä muotoni muuttui kaamean näköiseksi, eikä minussa ollut voimaa mihinkään (Daniel 10:8).

Tahdotko lähteä yksin, niin kuin Daniel? Voitko sanoa, En tiedä, lähteekö kukaan kanssani, mutta ainakin minä asetan sydämeni Jumalan kasvojen puoleen, kunnes näen Hänen kirkkautensa tulevan Hänen huoneeseensa?

Pyhät, tämän päivän seurakunta ei näe kaikkea sitä, mitä Jumala on meille luvannut, koska me horjumme! Heilahtelemme kuumasta kylmään. Yhtenä päivänä kannamme taakkaa, ja seuraava sanomme, Missä se on?. Saatat väittää, Minä odotan Pyhän Hengen asettavan tuon taakan minulle. Mutta Raamattu sanoo, Sinä, valmista sydämesi!

Olympialaisiin valmistautuva urheilija uhraa kahdeksan, kymmenen ja kaksitoista tuntia joka päivä vuosien ajan. Hän syö erikoisruokia ja tekee työtä yöt ja päivät, nähden vaivaa, rasittaen itseään ja kestäen suuria tuskia, kaikki kultamitalin voittoa varten! Jos ihminen voi harjoittaa itseään saamaan lihallisen kunnian kruunun, miksi emme voisi harjoittaa itseämme taivaallisesta kullasta valmistettua kruunua varten?

Daniel ei ollut tuskissaan jostain henkilökohtaisesta tarpeesta. Hän rukoili Jumalaa loistamaan seurakunnalleen! Ja nyt, meidän Jumalamme, kuule palvelijasi rukous ja hänen anomisensa ja valista kasvosi pyhäkkösi ylitse, joka on autiona; Herran tähden. Herra, kuule, Herra, anna anteeksi, Herra, huomaa ja tee tekosi itsesi tähden, älä viivyttele, minun Jumalani; sillä sinun kaupunkisi ja sinun kansasi ovat sinun nimiisi otetut (Daniel 9:17,19).

Daniel ei rukoillut ja ollut tuskissaan saadakseen itselleen lisää ilmestystä ja voimaa tai enemmän Jumalan täyteyttä. Ennemmin hän nöyrtyi ja tunnusti sydämensä pimeyden. Hän halusi, että Jumalaa kunnioitetaan maan päällä. Hän tahtoi puhdasta palvontaa ja paluuta pyhyyteen. Hänen uskollinen omistautumisensa oli täysin Sinun tähtesi, oi Herra. Hän suri Israelin syntejä sanoen, Tämä on Sinun huoneesi, Sinun pyhäkkösi, pyhä Jerusalemin kaupunki. Jumala, palauta se kunniaasi!

Yritä kuvitella tämä epätavallinen tilanne: Daniel on aivan yksin, hän suree ja itkee syntiä. Hän rukoilee, kunnes voimaa ei ole jäljellä. Lopulta hän kaatuu maahan kasvoilleen, kykenemättä rukoilemaan tai itkemään kauempaa, tai edes lausumaan sanoja. Silloin Jeesus ilmestyy hänelle (Daniel 10:5).

Kyllä, Jeesus seisoo vierellä sama näky, jonka Johannes näkee myöhemmin Patmoksen saarella! Daniel on aivan uupunut, kun äkkiä Herra lähestyy: Ja katso, käsi kosketti minua ja ravisti minut hereille, polvieni ja kätteni varaan. Ja hän sanoi minulle: Daniel, sinä otollinen mies, ota vaari niistä sanoista, jotka minä sinulle puhun, ja nouse seisomaan (10:10-11). Kuvittele Herra kosketti Danielia ja kutsui häntä otolliseksi englannin kielisessä käännöksessä rakkaaksi!

Danielilla ei ollut voimaa sanoa mitään, ennen kuin Jumala kosketti häntä. Silloin hänen rinnassaan syttyi tuli uutta voimaa. Muissa kohdissa, joissa kerrotaan, että Jumala kosketti Danielia, Raamattu sanoo, Ja Sana tuli... Opastus tuli... Niitä miehiä ja naisia opastetaan, ohjataan, jotka asettavat sydämensä ottamaan vastaan Jumalan kosketuksen. He eivät elä epävarmuudessa, vaan he kuulevat selkeästi Sanan, jonka Jumala heille lähettää.

Syy, miksi monet tämän päivän kristityt ovat epävarmoja, on se, etteivät he tavoittele Herraa rukouksessa. He eivät ole antaneet aikaansa, tai etsineet Hänen kasvojaan. Minäpä kerron sinulle, että ellet aseta sydäntäsi kuten Daniel ja ota tuota taakkaa Jumalan kunnian puolesta ei periksi antamalla, vaan jatkamalla eteen päin, kunnes et voi enää jatkaa tulet saamaan sen, mitä Daniel sai: Jumalan kosketuksen!


Daniel tiesi, että
jokainen uusi hätä vaatii
uuden kosketuksen Jumalalta


Daniel oli kokenut Jumalan kosketusta läpi koko vaelluksensa Herran kanssa. Aina, kun hätä tuli, hän sulkeutui uudelleen Jumalan kanssa ja sai uuden ilmestyksen ja uuden kosketuksen.

Danielin luvussa kahdeksan, Belsassarin kolmantena hallitusvuotena, Daniel on kasvoillaan syvässä sielun tuskassa, saamassa näkyä lopun ajoista. Mutta Hän tarttui minuun ja nosti minut seisomaan (8:18). Danielin luvussa yhdeksän, me löydämme hänet taas kasvoillaan, tuskissaan, toisessa hädässä. Ja nyt on kuningas Dareioksen hallitusaika, ja jälleen Daniel on asettanut sydämensä etsimään Jumalaa. Jälleen kerran hän on yksin, maassa ja heikkona ja taas häntä kosketetaan!

Luvussa kymmenen, Daniel on nyt lähes 90 vuotta vanha, viisas, kunnioitettu Jumalan mies, joka on selviytynyt monista kriiseistä. Mutta hän kieltäytyy lepäämästä ja nauttimasta menneistä voitoista. Hän on asettanut sydämensä taas, ikään kuin hän ei olisi kantanut Herran taakkaa milloinkaan aikaisemmin. Kuten ensikertalainen sotilas, hän ei hillitse mitään: hän palaa paastoon, itkemiseen ja suremiseen. Hän haluaa uuden kosketuksen, uuden Hengen työn.

Daniel ei sano, Herra, olen jo tarpeeksi vanha. Anna minun elää päiväni hiljaisessa, häiriintymättömässä omistautumisessa. Minä rukoilen, että nostatat jonkun nuoren profeetan minun paikalleni. Ei! Daniel havaitsee sen vastuun esimerkin asettamisessa, mikä kypsillä uskovilla on erityisesti niillä, jotka ovat Jumalan Sanan palvelijoita.

Hän tiesi menneisyydestään Jumalan kanssa, kuinka riippua kiinni Jumalassa. Hän tiesi, että kun Jumala haluaa tehdä siirtoja, Hän kutsuu ensin niitä, joilla on kokemusta, joita Hän on menneisyydessä koskettanut, jotka tietävät, kuinka tavoittaa Hänet sanomalla, Minun on saatava koskettaa Jumalaa jälleen!

Rakkaat, Jumala on valmis vuodattamaan Henkeään. Ja Hän tulee ensin sellaisen kristityn luokse, joka on ollut esirukoilija sellaisen, joka on aikaisemmin sulkeutunut sisään Hänen kanssaan ja saanut Hänen kosketuksensa kirkkautta. Voi olla, että myös sinä olet kokenut Hänen taivaallisen kosketuksensa menneisyydessäsi. Nyt Jumalan Henki sanoo sinulle, Tahdotko vielä kerran kurittaa itseäsi minun edessäni? Tahdotko asettaa sydämesi etsimään Minua enemmän kuin koskaan aikaisemmin? Nyt on uusi päivä ja suuremmat vaikeudet. Tahdotko olla Minun astiani vielä kerran?

Ja vielä kerran, Daniel kurittaa itseään etsiäkseen Jumalaa uudelleen ja Jumala vastaa! Ja hän sanoi minulle: Älä pelkää, Daniel, sillä ensimmäisestä päivästä asti, jona sinä taivutit sydämesi ymmärrykseen ja nöyryyteen Jumalasi edessä, ovat sinun sanasi tulleet kuulluiksi; ja sinun sanojesi tähden minä olen tullut (Daniel 10:12).

Rakas pyhä, sillä hetkellä, kun sanot, Kyllä, Herra, minä seison muurin aukossa ja maksan tuon hinnan, Jumala kuulee sinua! Ja kun Jumala saa jäännöksen, joka todella haluaa tehdä tämän, Hän vapisuttaa taivasta ja maata. Mikään riivaaja helvetissä ei voi kestää sen voimaa, mitä Jumala tahtoo tehdä. Mutta ensin Hän tulee koskettamaan sinua!

Kuuntele Jumalan oma selitys Hänen tulostaan Danielia koskettamaan: ...nöyryyteen Jumalasi edessä... (10:12). Heprean kielen sana nöyryyteen tässä kohtaa merkitsee Sinä kiinnitit huomiota ja vastasit. Alistit lihasi. Murehdutit itseäsi Minun tähteni. Keskityit Minun etsimiseeni.

Danielin kohdassa 10:18 Daniel saa jälleen uuden Jumalan kosketuksen: Silloin kosketti minua jälleen se ihmisen muotoinen ja vahvisti minua. Daniel ei ollut enää yksin, nyt hänellä oli suora yhteys itse Herraan!

Tämä on sitä, mitä minäkin tahdon uusi Jumalan kosketus, jotain virkistävää. Miksi? Ei siksi, että ihmiset katsoisivat minua ylöspäin, eikä siksi, että minulla olisi valtaa tai kunnioitusta vaan että Hän vahvistaisi minua kuten Danielia.

Minulla on ollut neljä aivan hämmästyttävää Jumalan kosketusta elämässäni. Ensimmäinen tapahtui tuollaisessa telttakokouksessa, kun oli kahdeksan. Toinen tapahtui silloin, kun Jumala kutsui minut ensimmäisen kerran New York Cityyn. Pyhä Henki tuli luokseni ja sanoi, David, minä kutsun sinua rukoukseen. Minä sanoin, Kyllä, Jumala ja aloin itkeä enemmän kuin koskaan ennen. Kolmen päivän kuluttua tunsin Herran kuorman sellaisella tavalla, jota en ollut tuntenut milloinkaan aikaisemmin.

Sitten eräänä päivänä menin kotiin, avasin Life-lehden ja näin seitsemän nuoren miehen kasvot, jotka olivat tehneet murhan. Ja Jumala sanoi Mene New Yorkiin. Tästä on kyse.

Vuosia myöhemmin minulla oli kolmas kosketus. Aloin tuntea vetoa, levottomuutta taivaallista tyytymättömyyttä. Jumala sanoi, Mene kammioosi ja etsi minua.

Vietin kolme viikkoa syvässä rukouksessa, olin tuskassa Jumalan edessä, tunsin Hänen surunsa seurakunnan tähden ja Hänen vihansa syntiä kohtaan. Yhtenä päivänä seisoin järven rannalla ja aloin profetoida keuhkojeni täydeltä. Se, mitä tuosta Jumalan kosketuksesta syntyi, oli kirja Set the Trumpet to Thy Mouth.

Neljännen kosketuksen sain viisi vuotta sitten. Se tapahtui täällä New Yorkissa kun olin nähnyt useita kesäisiä kohtauksia kaduilla. Bronxissa sain kutsun alttarille ja helluntaiseurakunnan luopiopapit paljastuivat!

Menin Times Squarelle ja kuulin huumekauppiaiden huutavan, Mulla on sitä kamaa, johon Len Bias kuoli! He myivät kuolemaa ja se särki sydämeni. Silloin Jumala sanoi, Sinun on etsittävä minua jälleen.

Aloin rukoilla juuri silloin, kaduilla, ja keskellä Times Squarea Jumala sanoi minulle, Tule New York Cityyn ja perusta seurakunta juuri tänne, Times Squarelle. Minä tahdon varoittaa kaupunkia tulevasta tuomiosta. Ja minä lähetän sellaisen herätyksen, että sinun ei tarvitse milloinkaan lainata rahaa!

Rakkaat, meidän työmme ei ole enää vain päivittäisessä rukouksessa tai tavallisessa Jumalan palveluksessa. Jumala sanoo meille, Olet tullut näin pitkälle mutta jos et ole varovainen, sinä horjut. Meiltä jää väliin herätys, Hänen Pyhän Henkensä ylitsevuotavuus, ellei Jumala saa todellisia esirukoilijoita.

Mutta jos sinä ja minä, me pidämme kiinni Jumalasta, Danielin tavoin me saamme kosketuksen Jumalalta. Mutta sitä ei tapahdu, ellemme tule epätoivoisiksi ja sano, Jumala, minä aion rukoilla ja minä tahdon maksaa siitä!

Mutta sitten sinä siellä etsit Herraa, sinun Jumalaasi, ja sinä löydät hänet, kun kysyt häntä kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi (5Moos. 4:29).

---
Julkaisulupa World Challenge 'eltä, P.O. Box 260, Lindale, TX 75771, USA.

Times Square Kirkon Ilmoituksia | Tietoja Uusille Lukijoille


Tekstitiedosto + Suomenkielinen valikko + Kotisivu + Tilaa + Tekijäoikeudet

KOPIOINTI- /JULKAISURAJOITUKSIA:
Tämä tiedosto kuuluu kokonaisuudessaan World Challengelle. Sitä ei saa muuttaa sisällöltään millään tavalla. Se voidaan julkaista vain kokonaisuudessaan ilmaisjakeluun. Kaikkissa toisinnoissa tästä julkaisusta tulee olla copyright maininta (esim. "Copyright © 2002 World Challengen luvalla") Tiedostoa ei saa käyttää ilman World Challengen lupaa jälleen myyntiin tai jonkin muun julkaisun edistämiseksi kaupallisesti. Tämä sisältää koko materiaalin lukuunottamatta joitakin pieniä lainauksia. Lisää seuraava maininta lähdekirjallisuuteen: Copyright © 2002 by World Challenge, Lindale, Texas, USA.

Tämä materiaali on ainoastaan henkilökohtaiseen käyttöön eikä sitä saa julkaista muilla nettisivuilla. The Lorain County Free-Net Chapelilla on yksinoikeus julkaista näitä saarnoja nettisivuillaan World Challenge Inc.'in luvalla. Voit vapaasti kopioida netiltä, painaa ja jakaa tätä materiaalia, kunhan et julkaise sitä internetillä muilla sivuilla. Voit kuitenkin laittaa linkit viitteenä nähin saarnoihin.


Tämä Internet-sivu on
The Missing Link, Inc.®
joka tarjoaa vaikeuksissa oleville nuorille ja aikuisille elämää muuttavan mahdollisuuden.
Kotisivu - misslink.org
Kappeli - misslink.org/chapel2.html
David Wilkersonin World Challenge Saarnasarjojen monikielinen Internet-sivu
www.tscpulpitseries.org


Copyright © 2002 - The Lorain County Free-Net Chapel
Det nordlige central Ohio, U.S.A.

ALKUUN

Webmaster tarvitsee kommentejasi ja ideoitasi
jotta tämä palvelu toimisi mahdollisimman hyvin.
Kerro meille, ellei kaikki toimi, kuten pitäisi.
Vain siten saamme tiedon siitä!
Viimeksi päivitetty 17.9.2002

Miksi Herätys Viipyy/ "Apua!"/ Mitä tässä on/ Kannattaja/ Uskon Tunnustus/ Raamatun Tutkiminen
Pianon äärellä/ Ilmoitustaulu/ Kirjasto/ Kotisivu/ Suomenkielinen valikko/ Saarnatuolisarjat